Ihan vaan, koska meidän kisut on niin komeita, kauniita ja ihania! Mukavaa, kun on ollut kamera pitkästä aikaa hollilla, että voi kuvailla noita neulomishommia jne., niin tulee kuvailtuja miukujakin useammin. Pakko yrittää ottaa pian videokin, kun Piku on niin mahtava, kun nappaa muikun lautaselta suuhunsa ja kipittää matolle (yleensä tuohon mun "tietska-"(eli sohva-)pöydän alle syömään saalistaan.

Nyt on käsityöhommat edenneet melko vähäsen, hyviä perusteita toki löytyy... Noh, suurinpa syynä lienee käsien, etenkin sormien kipuilut, sekä välillä niskahartiajumit (toki tuo on ihan omaa typeryyttä epäergonomisuuden takia siis). Sormi-, ranne- ja kyynärpääkipuihin en koe voivani kauheasti vaikuttaa, lienee fibromyalgia tai joku muu mystinen asia niiden takana. Mutta näillä mennään, mitä on saatu. Ja edistyy se nuttukin pikkuhiljaa...

Tuota alpakkalankaa on ihana neuloa, etenkin kun nyt isommilla pakkasilla on kädet ihan kuivat, se tuntuu niin pehmoiselta. Mulla jää tuota jonkin verran nyt, tumman violettia varmaan kerä jopa, mitähän siitä itselle tekis...

Kummasti tytöt mahtuu syömään herkkumuikkuja samalta lautaselta, mutta muuten Kiivi edelleenkään ei siedä Pikulaista lähellään. Ja siis neidit on asuneet yhdessä luonamme vuosikausia... Näin hyvä mä olen kameran kanssa:

Tässä Piku näytti ihan hylkeeltä, en tiedä tuleeko kuvassa niin ilmi kuitenkaan.	Ei meidän kissat koskaan pöydällä oleile...

Sellasta. Vähän oon alkanut jännittämään tulevaa SLY-kierrosta. Mitä, jos en osaakaan ostaa mitään kivaa omalle SLYlleni? Enhän minä tiedä tahi osaa mitään leivonnasta... No joo, ehkä se siitä. Toivotaan. En halua pilata kenenkään kierrosta, toivottavasti näin ei käy. Nyt pannaria ja telkkaria, ou jee. Ja huominenkin ihan vaan kotona oleilua, jes!